Hyvä personal trainer etsinnässä? Ei ole helppo homma! Tarjontaa on paljon ja personal trainer ei ole suojattu ammattinimike Suomessa, joten kuka tahansa voi käyttää nimikettä ja personal trainerina toimiikin ihmisiä monenlaisilla eri koulutustaustoilla. Moni fysioterapeutti, mukaan lukien minä, tekee personal trainer- tai valmennustyötä ja tämän kirjoituksen idea on avata, miten minun kohdallani fysioterapiaosaaminen näkyy valmennuksessa ja minkälaisia hyötyjä siitä voi asiakkaalle olla.
Käsitykset fysioterapeutista personal trainerina
Usein olen törmännyt seuraavanlaisiin ajatuksiin:
– ”Fysioterapeutti osaa löytää virheet suoritustekniikassani”
– ”Fysioterapeutti tunnistaa virheasentoni”
– ”Fysioterapeutti kertoo, mitä kaikkea teen treenatessa väärin”
Yleinen tekijä ajatuksissa tuntuu olevan, että fysioterapeutti varoittelee virheistä ja kertoo, miten ei kannata tehdä.
Ehkä käsitys juontaa juurensa siihen, että fysioterapiassa vaivasta kuntoutuessa voi olla jokin liike tai asento, jota halutaan syystä tai toisesta välttää.
Ehkä kyse on fysioterapeuttien jumiutuneista käsityksistä siitä, minkälainen tekniikka tai asento on universaalisti oikea. Helposti unohtuu se, että jokainen keho ja elämäntilanne on erilainen – tämän pitäisi vaikuttaa muun muassa liike- ja tekniikkavalintoihin. Jos ei vaikuta, fysioterapeutin kannattaa arvioida kriittisesti omaa tekemistään.
Miten fysioterapiaosaaminen näkyy harjoittelun suunnittelussa ja valmennuksessa?
Fysioterapeuttina ja personal trainerina olen harjoittelun suunnittelun ja modifioinnin asiantuntija ja erityisesti siitä näkökulmasta, että liikunta tapahtuu fyysistä hyvinvointia tukevalla tavalla. ”Fyysistä hyvinvointia tukevalla tavalla” tarkoitan, että harjoittelussa:
– Primum non nocere – first, do no harm. Ei pahenneta olemassaolevia vaivoja vaan parhaimmillaan helpotetaan niitä
– Ei lisätä tarpeettomasti akuutin vamman tai rasitusvamman riskiä
– Tunnistetaan kehityskohteet kropan toiminnassa ja reagoidaan niihin ennen, kuin ne aiheuttavat vaivaa
Fyysistä hyvinvointia tukevan valmentamisen toteuttaminen vaatii ymmärrystä muun muassa kehon biomekaniikasta, harjoittelun vaikutuksista eri kudoksiin, kudosten paranemisprosesseista sekä vähintään yleisimmistä urheilu- ja rasitusvammoista.
Toisin kuin voisi ajatella, suurin osa fysioterapeuttisen osaamiseni hyödyntämisestä ei tapahdu silloin, kun käydään suoritustekniikoita läpi. Se tapahtuu silloin, kun haastattelen asiakasta ennen harjoitusohjelman suunnittelua sekä kun teen kausisuunnittelua ja ohjelmointia. Treenitapaaminen, jolloin käydään liikkeet läpi, on minulle ehkä se simppelein valmennuksen vaihe, vaikken voi sanoa senkään helppoa olevan.
Mitä haastattelussa ja ohjelman suunnittelussa tapahtuu, jos ne ovat kerran niin monimutkaisia?
Varsinkin uuden asiakkaan kohdalla haastattelussa kartoitetaan fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös treenaamiseen vaikuttavia psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä, mutta pysytään tässä tekstissä fyysisten ominaisuuksien puolella. Fysioterapeuttina minua kiinnostaa erityisesti tällaiset asiat:
1. Valmennettavan vaivahistoria ja nykyiset vaivat
Minkälaisia vammoja ja vaivoja on ollut menneisyydessä? Minkälaisia vammoja ja vaivoja on nyt? Minkälaisia uskomuksia ja käsityksiä asiakkaalla on näihin vaivoihin liittyen?
Vammatausta voi antaa tietoa siitä, mitkä kehonosat voivat mahdollisesti olla alttiita uusille loukkaantumisille ja vaativat siten joko erityishuomiota esimerkiksi suoritustekniikan tai määrän annostelun suhteen. Nykyisten vaivojen suhteen tehdään arvio, halutaanko vaivaavaa kehonosaa altistaa hallitusti haasteellisille liikkeille tai asennoille (kuten fysioterapiassa usein tarkoituksellisesti tehdään), vai kannattaako kehonosaan kohdistuvaa rasitusta vältellä eimerkiksi liikevalinnoilla, tekniikkavalinnoilla tai treenitiheyttä muokkaamalla.
2. Valmennettavan tavoitteet sekä uskomukset ja käsitykset harjoitteluun liittyen
Minkälaisia käsityksiä ja uskomuksia asiakkaalla on treenaamisen määrään ja intensiteettiin liittyen? Minkälaisia uskomuksia asiakkaalla on kipuun tai palautumiseen liittyen?
Usein asiakkaiden kanssa tulee esille haitallisia käsityksiä ja uskomuksia, jotka voivat joko lisätä vammariskiä tai estää kehittymistä, tai molempia. Joku saattaa olla tottunut treenaamaan joka päivä kovaa, kun taas toinen pelkää käyttää riittävän suuria painoja, jotta kehitystä saataisin aikaan. Aiheesta keskustellessa tavoitteeni on päästä yhteisymmärrykseen siitä, minkälainen harjoittelun määrä ja intensiteetti on tarkoituksenmukaista tavoitteisiin peilaten.
3. Valmennettavan fyysisten ominaisuuksien tilanne
Mitä liikkeitä asiakas pystyy suorittamaan? Jos ei pysty, onko estävä tekijä voima, tasapaino, kipu vai jokin muu? Onko liikkuvuus rajoittunut, onko sitä ns. normaali määrä vai onko sitä reilusti? Pystyykö asiakas tekemään liikkeet hallitusti? Hahmottaako asiakas kehonosien asentoja ja pystyykö hän suorittamaan liikkeitä ohjeistuksen perusteella?
Jos kartoituksessa löytyy esimerkiksi liikesuuntia, joita asiakas ei kykene tekemään, ollaan taas tienristeyksessä: aletaanko liikesuuntaa harjoittelemaan ja aletaanko sille altistamaan vai vältetäänkö liikesuuntaa? Päätös riippuu liikerajoituksen syystä sekä asiakkaan tavoitteista ja toiveista. Jos rajallinen liikkuvuus vaikeuttaa jonkin liikkeen tekemistä, valitsen usein liikkeestä version, joka vähentää vaatimuksia liikkuvuudelta. Samalla alkulämmittelyyn tai sarjojen väliin voidaan lisätä liikkuvuusharjoitteita, joilla liikkuvuutta saadaan kehitettyä.
Kaikki ei kuitenkaan pyöri loukkaantumisten välttämisen ja hyvinvoinnin ympärillä
Jos keskiössä on vammasta kuntoutuminen, yleensä oikea palvelu ei ole personal training vaan fysioterapia. Valmennettavillani onkin lähes aina tavoitteita, jotka eivät liity jonkin kehonosan kuntouttamiseen tai vamman ennaltaehkäisyyn. Onneksi kompromisseja tavoitteiden saavuttamisen ja hyvinvoinnin tukemisen välillä tarvitsee tehdä yleensä vasta huippu-urheilun tasolla.
Itse työskentelen sekä kuntoutuksen että suorituskyvyn kehittämisen puolella. Valmennettavalle on suuri hyöty, jos valmentaja pystyy toimimaan kuntoutus-suorituskykyjanan kummassakin päissä. Näin valmentajalla on kokonaiskuva valmennettavan tilanteesta ja historiasta.
Mitä tästä kaikesta olisi hyvä muistaa?
Monipuolisessa palvelutarjonnassa itselle sopivan ammattilaisen löytäminen voi olla haastavaa. Nimikkeitä on monenlaisia ja lupaukset voivat olla suuria. Ennen kuin valitset valmentajasi, suosittelen avaamaan tilannettasi ja kysymään, miten juuri sinun tilanteesi/taustasi/ominaisuutesi vaikuttavat harjoittelun suunnitteluun.
Tästä kirjoituksesta kannattaa muistaa ainakin nämä pointit:
– Osaava fysioterapeutti-personal trainer suunnittelee harjoittelun niin, että se vie tavoitteitasi kohti ottaen samalla huomioon entiset ja nykyiset vaivasi sekä mahdolliset vammariskit
– Valmentaminen voi olla yksilöllistä vain huolellisen tilannekartoituksen ja hyvän kommunikoinnin kautta
– Fysioterapiassa painopiste on vaivojen hoitamisessa, personal trainingissa liikunnallisissa tavoitteissasi. Joskus fysioterapia ja personal training voivat olla hyvin samankaltaisia.
Onko sinulla vaiva, josta haluaisit päästä eroon? Haluaisitko treenata niin, että vaivasi tai loukkaantumisesi otetaan aidosti huomioon? Jos vastasit kyllä, ole epäröimättä yhteyksissä niin mietitään yhdessä, miten voisin olla apunasi.
