Monesti olkapääkipu ja kiertäjäkalvosin liittyy läheisesti toisinsa, vaikka kiertäjäkalvosinlihakset eivät läheskään aina ole olkapääkivun aiheuttajia. Mutta mikä on kiertäjäkalvosin ja miksi sen toimintaa on hyvä ymmärtää?
Kiertäjäkalvosin koostuu neljästä lihaksesta, jotka ympäröivät olkaluun päätä. Lihaksista kolme tekevät olkapään ulkokiertoa ja yksi sisäkiertoa. Vaikka nämä ovat lihasten ”puhtaasti tuottamia” liikesuuntia, niiden pääasiallinen tehtävä on tukea olkapäätä sen eri liikkeissä ja asennoissa. Lihasten yhteispelin toimiessa normaaliin tapaan ne luovat toiminnallisen tuen olkapäälle esimerkiksi työntäessä, vetäessä tai nostaessa kuormia.
Olkapääkivun termistö ja niiden ongelmallisuus
Olkapääkivusta käytetään usein termejä kuten:
– Kiertäjäkalvosinoireyhtymä
– Kiertäjäkalvosimen tulehdus
– Ahdas olkapää
Termit kuitenkaan antavat harvoin kovin hyödyllistä tietoa siitä, mikä olkapääkivun aiheuttaa ja miten siitä voisi päästä eroon. Kiertäjäkalvosinoireyhtymä kertoo, että ongelmaan liittyy kyseisiin lihaksiin, mutta määrittely jää kovin ympäripyöreäksi. Kiertäjäkalvosimen tulehdus voi pitää osittain paikkansa: jokin lihaksista tai niiden jänteistä voi olla tulehtunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tulehduksen laannuttua välttämättä poistuisi tai, etteikö se palaisi pian, kun palataan normaalitoimiin. Ahdas olkapää puolestaan on hassu termi siinä mielessä, että jokainen olkapää on rakenteellisesti ahdas eikä se suurimmalla osalla aiheuta mitään ongelmia. Ahtauden eli kompression sietokyky voi puolestaan olla heikentynyt.
Olkapääkivun syy ei ole läheskään aina kiertäjäkalvosin
Kiertäjäkalvosinperistä ongelmaa epäiltäessä on tärkeää sulkea pois muut olkapääkipua mahdollisesti aiheuttavat tekijät. Nämä pystytään usein selvittämään fysioterapiassa, mutta joskus kuvantamistutkimukset voivat olla tarpeen. Muita olkapääkivun syitä voivat olla esimerkiksi:
– Olkapään epävakaus (olkapään instabiliteetti)
– Kaularankaperäiset säteilyoireet
– Liikerajoitukseen liittyvät ongelmat (esimerkiksi jäätynyt olkapää, nivelrikko tai AC-nivelen ongelmat)
Jos kivun taustalla on kiertäjäkalvosin, miten olkapääkipu voi oireilla?
Kiertäjäkalvosinperäiseen olkapääkipuun liittyy usein kipu ja/tai heikkous tiettyjen liikkeiden aikana tai niiden jälkeen. Kipu paikantuu yleensä olkapään ja/tai hartian seudulle (kuva alla). Olkapää voi myöskin napsua tai rutista.
Kivuliaita arjen tilanteita voivat olla esimerkiksi:
– Työskentely kädet koholla esimerkiksi ylähyllylle kurkottaessa tai pyykkiä ripustaessa
– Yläraajoilta suuria toistomääriä vaativat työt (esim. Työkalujen käyttö tai liukuhihnatyöskentely)
– Lihaskuntoharjoittelussa etenkin työntävät liikkeet (esim. penkkipunnerrus, pystypunnerrus) ja olkalihasta harjoittavat liikkeet (esim. Vipunostot) mutta joskus myös vetävät liikkeet
– Heitto- ja lyöntiliikkeet eri palloilulajeissa
Kiertäjäkalvosin ja olkapääkipu – tutkiminen ja toteaminen
Osa kiertäjäkalvosinperäisistä olkapääongelmista voidaan todeta kuvantamalla, kuten esimerkiksi alueen lihaksen tai jänteen repeämä (ultraääni tai magneettikuva) tai lihasten jänteiden kalkkikertymä (röntgen). Usein kuvantaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, vaan todennäköinen vaivan syy on pääteltävissä asiakkaan esitietojen, haastattelun ja fysioterapeuttisen tutkimisen keinoin. Edellä mainittujen lihasrepeämien ja kalkkikertymien lisäksi tyypillinen olkapääkivun aiheuttaja on kiertäjäkalvosimen tendinopatia. Tendinopatiassa kyse on jänteeseen paikallistuvasta kivusta ja/tai turvotuksesta, johon liittyy suorituskyvyn aleneminen. Tendinopatia on yleinen syy olkapääkivulle etenkin nuorilla ja työikäisillä aikuisilla, joilla ikääntyminen ei ole todennäköisesti aiheuttanut jänteiden rappeumaa tai kalkkeumaa.
Kun asiakas tulee vastaanotolle olkapääkivun vuoksi ja epäillään kiertäjäkalvosinperäistä ongelmatiikkaa, tulee selvittää tarkemmin, mikä on johtanut olkapään kipeytymiseen ja minkälainen interventio on tilanteeseen paras. Hyvä kuva olkapääkivun syistä saadaan fysioterapian alkukäynnillä, jossa kartoitetaan muun muassa:
– Miten vaiva on alkanut? Liittyykö siihen trauma (esimerkiksi kaatuminen)? Liittyykö vaivaan olkapään mahdollinen yli- tai alikuormittaminen ? Minkä ikäinen asiakas on ja miten olkapää kuormittuu arjessa?
´- Mikä kipeyttää olkapään? Entä mikä helpottaa kipua?
– Miten olkapää reagoi fysioterapeuttisiin testeihin, joilla provosoidaan aluetta kuormittamalla sitä eri asennoissa ja erilaisilla lihastyötavoilla?
Kiertäjäkalvosin kuntoon ja olkapääkipu pois – mutta leikkauksella vai ilman?
Monet kiertäjäkalvosinperäiset vaivat saadaan kuntoutettua täyteen toimintakuntoon konservatiivisesti eli ilman leikkausta. Kiertäjäkalvosimen repeämässä joskus leikkaushoito voi kuitenkin olla tarpeen, ja arvion parhaasta hoitomuodosta tekee ortopedi. Leikkausta mietitään etenkin kiertäjäkalvosimen täydellisen repeämän tapauksissa (esimerkiksi kaatumisen tai ikääntyneellä ihmisellä rappeuman myötä). Täydellisenkin repeämänkin tapauksessa ilman leikkausta voidaan kuitenkin saada erinomaisia tuloksia. Kiertäjäkalvosimen jänteen kalkkeumassa leikkaushoito on harvoin tarpeen.
Kiertäjäkalvosimen repämissä ja tendinopatiassa fysioterapialla saadaan pääsääntöisesti erinomaisia tuloksia ja se onkin useimmissa tapauksissa ensisijainen kuntoutusmetodi. Vaivan syntytavasta ja toiminnanhaitasta riippuen valitaan asiakkaalle sopivimmat kuntoutusmetodit, mutta usein fysioterapeutin ohjaama kuntoutus sisältää ainakin:
– Kuormituksenhallinta. Lihakset ja olkapäät tarvitsevat kuormitusta parantuakseen – kuitenkin hallitusti. Käytännössä arvioidaan, mikä on olkapään tämänhetkinen kuormituksensietokyky ja tehdään suunnitelma sen nostamiseen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi hetken lepoa, minkä jälkeen aletaan suunnitelmallisesti kuormittamaan olkapäätä huomioiden fysiologisten paranemisprosessien aikataulut.
– Aineenvaihduntaa ja verenkiertoa parantava liikeharjoittelu. Tarkoituksena on tukea paranemisprosessia parantamalla olkapään alueen aineenvaihduntaa ja verenkiertoa matalan kuormitustason liikkeillä, esimerkiksi käden roikotteluilla tai avustetuilla liikkeillä.
– Voimaharjoittelu, jonka tarkoituksena on saada aikaan suotuisia adaptaatioita alueen jänteissä ja lihaksissa. Kudosten vahvistuminen auttaa niitä kestämään kuormitusta jatkossa paremmin.
– Epäedullisten liikemallien ja tapojen tunnistaminen. Osana ongelmaan johtanutta syytä voi olla epäedullinen tapa suorittaa jokin liike, esimerkiksi heitto tai työntö. Haitallisia liikemalleja voi myös syntyä kivusta johtuen. Asiakas voi välttää aiemmin kivuliaaksi koettua liikerataa tiedostaen tai tiedostamatta. Tätä ilmiötä kutsutaan pelko-välttämiskäyttäytymiseksi.
– Manuaalinen terapia, jonka avulla voidaan esimerkiksi pitää olkapään liikeratoja yllä, rakentaa luottamusta liikkeisiin tai asentoihin tai pyrkiä rentouttamaan jännittyneitä lihaksia.
Hakeudu hoitoon ajoissa – älä anna olkapääkivun pitkittyä
Kun olkapää alkaa oireilemaan, olisi tärkeää hakeutua hoitoon mahdollisimman nopeasti. Mitä pidempään kipu jatkuu, sen suurempi riski on kroonistumiselle ja kuntouttamisprosessiin tulee lisähaastetta. Jos kipuun liittyy trauma (esimerkiksi kaatuminen, vääntyminen tai taklaus), suosittelen konsultoimaan ensin lääkäriä, mieluiten tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin perehtynyttä fysiatria tai ortopediä.
Jos kipuun ei liity traumaa, suosittelen hankkiutumaan suoraan fysioterapiaan. Olkapääkipuun ja kiertäjäkalvosinperäisiin vaivoihin perehtynyt fysioterapeutti osaa haastattelun ja tutkimisen perusteella päätellä todennäköisimmän syyn oireilulle. Fysioterapeutti opastaa mahdollisen lepotauon tai harrastusten väliaikaisen muokkaamisen ja kuntouttavien harjoitteiden kanssa.
Itse otan vastaan asiakkaita Moverestin Åkerlundinkadun toimpisteellä, Tampereella. Lämpimästi tervetuloa!
