Kaulan lihakset jumissa – mikä avuksi oireisiin?

Niskan ja kaulan lihaksia on vaikea erottaa toisistaan ja usein tämä ei ole edes tarpeen. Ihmisen pää painaa noin 5 kiloa, joten kaulan ja niskan lihaksilta vaaditaan yhteistoimintaa, jotta pään kannattelu ja liikuttelu sujuu mahdollisimman taloudellisesti.

Joskus kipuilua voi ilmetä enemmän kaulan etupuolella tai sivussa. Tämä kirjoitus onkin suunnattu etenkin ihmisille, jotka tuntevat oireidensa sijaitsevan juuri näillä alueilla, kenties rintakehässä asti. Tässä kirjoituksessa ei käydä läpi äkillisiä traumaperäisiä kaularangan vaivoja tai kaularangasta tai hermopinteestä johtuvia vaivoja. Niskakivuista tietoa hakevien kannattaa tutustua myös muihin Moverestin niskakipuja käsitteleviin blogikirjoituksiin täältä.

Kaulan lihakset ja niiden toiminta

Kaularanka on selkärangan liikkuvin osa ja sen tulee ongelmattomassa tilanteessa liikkua moneen suuntaan. Kaulan etupuolella sijaitsevat lihakset liikuttavat päätä ja kaularankaa eteen- ja sivutaivutuksiin sekä kiertoliikkeisiin. Etupuolen lihakset antavat tukea päälle edestä ja osa lihaksista toimii apuna hengittämisessä. Lihakset eivät toimi eristettyinä vaan vaikutusta on yhteistoiminnalla niskan puolen lihasten, hartioiden lihasten, selän ja lapaluiden lihasten ja myös muiden rakenteiden kanssa. Lihaksia on myös eri kerroksissa ja merkitystä on myös syvien ja pinnallisten lihasten toimivuudella.

Mikä aiheuttaa kaulan lihasten kipeytymisen?

Kuten muutkin rankaan liittyvät vaivat, esimerkiksi alaselkäkipu, myöskin kaulan vaivat ovat usein monisyisiä ja tiettyä diagnoosia ei välttämättä pystytä tekemään. Hyvä uutinen kuitenkin on, että niskan ja kaulan kipuja voidaan hoitaa hyvällä menestyksellä ilman spesifiä diagnoosia ja ennuste on hyvä. Tästä huolimatta jokainen uusi asiakastapaaminen aloitetaan haastattelemalla ja tutkimalla vaivan aiheuttaja fysioterapeutin tai naprapaatin toimesta, jotta voidaan sulkea vakavammat ja/tai spesifimmät tilat pois.

Kaulan lihakset jumissa?

Ammattitaitoinen henkilökuntamme on apunasi.

Varaa aika fysioterapiaan

Kipeytyminen voi johtua esimerkiksi seuraavista seikoista:

Asentoperäinen kaulan lihasten pitkittynyt rasitus

Lihasten kuuluu rasittua, sehän on niiden tehtävä. Yleisenä kipujen syynä voidaan pitää liiallista pitkäkestoista rasitusta. Rasitus ei välttämättä ole voimakasta, mutta se kestää tunnista toiseen ilman taukoja. Luonnollisesti näin tapahtuu huomaamattakin paikoissa, joissa vietetään monta tuntia päivässä. Esimerkkeinä toimivat pitkittynyt työskentely yhdessä asennossa tai yhtä lailla makaaminen tietyssä asennossa sohvalla, joskus molemmat yhtä aikaa. Työpisteet pyritään rakentamaan ja säätämään siten, että lähtökohtaisesti rasitus olisi mahdollisimman pientä, mutta hyväkään ergonomia ei poista taukojen tarvetta työpäivästä. Myöskään vapaa-ajalla tapahtuvaa kuormitusta ei pidä unohtaa varsinkaan kaulan lihaksista puhuttaessa. Kannattaa siis vaihtaa asentoa usein myös ohjelmia katsoessa tai kirjaa lukiessa.

Tiedostamaton kaulan lihasten rasitus

Kaulan ja leuan lihakset voivat rasittua joko valveilla tai unen aikana tapahtuvan tiedostamattoman hampaiden narskuttelun seurauksena. Bruksisminakin tunnettu vaiva on lievänä yleistä ja sitä ilmenee sekä nuorilla että aikuisilla. Kiireinen elämäntapa, kahvin ja alkoholin juominen ja tupakointi voivat lisätä bruksismin voimakkuutta. Aamuisin herätessä ilmenevä päänsärky ja leuan jäykkyys voivat viitata tiedostamattomaan narskutteluun.

Hampaiden narskuttelu voi olla merkki stressistä. Narskuttelu myös lisää kaulan lihasten rasitusta.

Hengitystekniikan aiheuttama kaulan lihasten rasitus

Tiedostamatonta kaulan lihasten rasitusta voi esiintyä myös vajavaisen hengitystekniikan seurauksena. Häiriintymättömässä tilanteessa sisäänhengitys tapahtuu nenän kautta. Sisäänhengityksessä ilma ohjataan pallealihakselle, joka laajenee alaspäin, alimmat kylkiluut nousevat hieman ja rintakehä laajenee joka suuntaan. Uloshengitys tapahtuu rennosti suurin piirtein tuplasti pidempänä suun kautta. Tämän jälkeen kaikkea seuraa lyhyt tauko, jolloin kaikki hengityslihakset rentoutuvat.

Pinnallinen hengitys tarkoittaa sitä, että osa kaulan lihaksista alkaa tehdä hengitystyötä tärkeimmän hengityslihaksen eli pallean sijasta. Pinnalliseen hengitykseen voi olla erinäisiä syitä, joista stressi on yksi yleisimmistä.

Kiire ja stressi

Tässä kohtaa hieman oikaisen, koska varsinaisesti stressi ei aiheuta suoraa kipua. Pitkään yhtäjaksoisesti jatkuva stressi kuitenkin vaikuttaa epäsuorasti moneen kipuun liittyvään mekanismiin. Stressitilassa hengitys on nopeatempoisempaa ja myös kestoltaan lyhyempää. Tämä johtaa siihen, että hengitystekniikka alkaa siirtymään kohti pinnallista hengitystä. Kaulan lihakset saavat lisätöitä ihmisen stressatessa.

Toinen pitkittyneen stressin merkittävistä vaikutuksista on sen vaikutus kivun kokemiseen. Stressi voi pahentaa olemassa olevia kipuja tai ylläpitää niitä. Pitkäaikainen stressi nostaa kehon tulehdustekijöiden määrää ja häiritsee tulehdustiloja hillitsevän kortisolin tuottoa. Näin ollen esimerkiksi stressaantuneella venähdyksistä tai ylikuormituksesta palautuminen on vaikeampaa.

Stressi vaikuttaa heikentävästi unen laatuun. Unesta tulee katkonaista tai on vaikea nukahtaa ollenkaan. Uni tai pikemminkin sen puute altistaa sekin tulehdustekijöiden kasvamiselle ja kipukokemuksen voimistumiselle.

Tyynyn korkeus voi vaikuttaa kaulan ja niskan lihasten kuormitukseen.

KAULAN LIHASJUMIEN PARHAAT HOITOVINKIT

Niskan ja kaulan lihasten hoitaminen voidaan hoitaa monessa tapauksessa samoilla keinoilla. Kipujen aiheuttaja ei monesti ole vain yhtä tietty asia, joten myös hoitona toimii parhaiten monen eri asian yhdistelmä. Tässä parhaita vinkkejä kaulan lihasten rentouttamiseen.

Pysy liikkeessä työpaikalla ja kotona

Lihakset, nivelet ja muutkin kehonosat pitävät liikkeestä. Liikkuminen lisää verenkiertoa ja aineenvaihduntaa ja antaa taukoa yksipuolisesta paineesta, joka kohdistuu nikamiin ja asentoa ylläpitäviin lihaksiin. Tauota myös lukemista, käsitöitä yms. vapaa-ajan tekemistä, jos siihen liittyy pitkiä aikoja paikallaanoloa. Mielekkäät vapaa-ajan harrastukset myös helpottavat stressistä palautumista. Yleisesti suositellaan voimaharjoittelun ottamista mukaan liikuntaan.

Muista pitää taukoja myös henkisesti

Yhtä tärkeitä tai jopa tärkeämpiä kuin fyysiset tauot ovat henkiset tauot kiireellisestä elämästä. Tauko aivoille voi tarkoittaa joillekin meditointia, mutta tärkeintä on, että tekeminen on sellaista, että se sopii itselle ja että siitä nauttii. Kävely metsässä, kirjan lukeminen, musiikin kuuntelu ynnä muut ovat hyviä vaihtoehtoja. Ideana on saada aivoille muuta ajateltavaa kuin päivän työasiat tai muut mieltä painavat jutut.

Tarkkaile hengitystäsi

Asetu lattialle makaamaan ja aseta kädet vatsan päälle hieman navan yläpuolelle. Hengitä sisään nenän kautta rauhallisesti. Pidä pieni tauko ja laske rennosti ilma ulos suun kautta. Tarkkaile sisäänhengityksessä mitä tapahtuu käsille. Nousevatko kädet vatsan mukana? Jos nousevat, niin hyvä. Näin pitäisikin nousta. Jos sen sijaan kädet eivät juuri nouse, mutta hartiat kohoavat kohti korvia, menee hengitys liian ylös keuhkoihin. Tässä tilanteessa rentouta hartiat ja yritä uudelleen.

Jätä palautumiselle tarpeeksi aikaa

Joskus parempaan tilanteeseen päästään jo unen lisäämisellä. Pidä kiinni nukkumaanmenoajoista. Pyri nukkumaan vähintään kahdeksan tuntia yössä ja mielellään enemmän, jos liikut paljon. Unen tarve on yksilöllistä ja löydät kyllä sinulle tarpeellisen määrän kokeilemalla. Valinta voi olla vaikea suosikkisarjan jakson ja puolen tunnin lisäunen välillä, mutta pidemmässä juoksussa lisäuni korjaa varmasti potin kotiin.

Asiantuntevat fysioterapeuttimme suunnittelevat kanssasi juuri sinua motivoivan ohjelman, joilla saat taklattua kivun aiheuttajat yksi kerrallaan.

Varaa aika

Nopea ja helppo nettiajanvaraus – katso vapaat ajat haluamallesi työntekijälle ja toimipisteelle

Siirry ajanvaraukseen

Tietosuoja- ja rekisteriseloste

Verkkokaupassa monipuoliset maksutavat