Joskus vaivoille voidaan löytää selkeitä diagnooseja ja syitä, joiden voidaan katsoa aiheuttavan kipua sekä toiminnallista haittaa. Monesti kipujen taustalta löytyy jokin haitallinen liikemalli, epäedullinen toistuva asento tai rakenteellinen syy, mikä selittää oireilun. Kuten usein selkäkipujen tapaan, osaa niska-hartiaseudun ongelmista ei voida selkeästi selittää pelkästään fyysisten löydösten perusteella vaan kyse on monesta tekijästä koostuvasta monimutkaisemmasta kokonaisuudesta.
Kokonaiskuormitukseen vaikuttavat monet eri tekijät
Ihminen on kokonaisuus, jossa mieli ja psyykkiset tekijät ovat vähintään yhtä suuressa roolissa kuin fyysiset tekijät. Tiedossa on monia tapauksia, joissa esimerkiksi kaularangan magneettikuvien perusteella jollakin yksilöllä luulisi olevan paljonkin kipuja, mutta he toimivat kuitenkin normaalisti päivittäisessä elämässä ilman ongelmia ja tuntemuksia. Vastaavasti on henkilöitä, jotka kärsivät paljon kivuista ja joilla ei kuvantamisen perusteella pitäisi olla mitään fyysistä kivun aiheuttajaa. Monesti onki liki mahdotonta sanoa kuinka paljon ja millaista kipua yksilö kokee pelkkien kuvantamistutkimusten avulla.
Kipu on aina todellista sen kokijalle
Kipu onkin aina sen kokijan omakohtainen kokemus eikä sitä voida mitata mitenkään muuten kuin yksilön oman käyttäytymisen perusteella. Jos arvioidaan kipua esimerkiksi asteikolla yhdestä kymmeneen, eivät kahden ihmisen 7/10 ole vertailtavissa keskenään, eikä voida olettaa, että molemmat kokevat yhtä paljon kipua. On tärkeää selvittää, miten juuri kyseinen henkilö kokee kiputuntemuksen ja miten se vaikuttaa elämänlaatuun. Kyseisen kaltainen asteikko on kuitenkin hyvä väline arvioitaessa kivun voimakkuutta esimerkiksi hoitojakson eri vaiheissa.
Kivun ja stressin yhteys niska-hartiakivuissa
Pitkittynyt kipukokemus vaikuttaa jaksamiseen monella eri tapaa. Mieliala laskee, unihäiriöitä saattaa esiintyä ja liikkumisen pelko lisääntyy. Vastaavasti väsyneellä ja alakuloisella ihmisellä kipukokemus voi tuntua voimakkaammalta. Tapahtumaketju toimii siis myös toisinpäin. Kaikki nämä tekijät lisäävät stressiä, joka edelleen lisää kokonaiskuormitusta. Kohonnut stressitaso löytyykin usein merkittävänä tekijänä monen niska-hartiavaivaisen oirekuvasta ja se aiheuttaa havaittavia kehollisia häiriöitä. Stressaantuneet ihmiset hengittävät usein pinnallisesti ja tiheästi käyttämällä hengittämiseen keuhkojen yläosia ja apuhengityslihaksia. Tämä johtaa niskan ja hartioiden lihasten ylikuormittumiseen ja kiristymiseen. Verenkierto ja aineenvaihdunta heikentyvät jännittyneissä lihaksissa ja lisäävät kipua. Tätä kautta kroonistunut kipu voi johtaa jännityspäänsärkyihin ja lisätä jopa migreenien esiintyvyyttä.
Onko sinulla jännityspäänsärkyä tai hengitätkö pinnallisesti?
Stressin fyysisiä oireita:
- Hermostuneisuus, vatsavaivat, kynsien pureskelu, sormien ja jalkojen pakonomainen naputtelu sekä hartioiden vetäminen korviin.
Henkisiä oireita:
- Poikkeava vireystila, yleinen väsymystila, saamattomuus, ahdistus, masennus, turhautuminen sekä vihamielisyys, ärtyneisyys, toivottomuus, levottomuus ja kärsimättömyys.
Käytösoireita:
- Ylireagointi ja keskittymisvaikeudet, kireys, jännittyneisyys ja lyhytpinnaisuus, unettomuus sekä mielialamuutokset, yleisväsymys ja motivaation puute. Edellä mainittujen seurauksena yleinen suorituskyvyn lasku (työssä ja harrastuksissa)
Miten kroonista kipua lähdetään purkamaan?
Avainasemassa kroonisen kivun aiheuttamassa niskakivussa on oppia ensin rentouttamaan kehoa, erilaisten harjoitusten avulla. Näitä harjoituksia voivat olla erilaiset hengitysharjoitukset, rentoutusharjoitukset tai esimerkiksi kehotietoisuusharjoitukset. Hyviä vaihtoehtoja voivat olla myös kevyt liikunta, kuten kävelylenkit tai oleskelu itseä rentouttavassa ympäristössä, kuten puutarhassa tai metsässä. Rentoutumisen kautta voidaan lähteä harjoittelemaan uudelleen liikettä ja hiljalleen siirtyä voiman ja tuen rakentamiseen lihaksistolle. Stressin ja kuormituksen säätely kulkevat mukana koko harjoitteluprosessin ajan. Joissakin tapauksissa hieronta tai muu manuaalinen käsittely voi lievittää oireita. Pelkkä kosketus tutkitusti hermoston välityksellä lievittää oireita ja voi olla hyväksi puhua terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sekä saada lisää tietoa kroonistuneesta kivusta.
Salli itsellesi myös epäonnistumisia
Suuri osa luodusta stressistä ja paineista on itse luotuja. Stressi syntyy tunteesta, että ei ehdi tai pysty täyttämään niitä tavoitteita ja päämääriä, joita on itselleen asettanut. Jos yrittää suorittaa täydellisesti töissä, harrastuksissa, parisuhteessa ja kaikilla muillakin elämän osa-alueilla, on vaara, että stressinsietokapasiteetti ei jossakin vaiheessa enää riitä. On totta, että joitakin määräaikoja on hyvä noudattaa esimerkiksi töiden suhteen eikä alisuorittaminenkaan ole suositeltavaa. Välillä kannattaa pysähtyä miettimään, että mikä on pahinta mitä voi tapahtua, jos jokin asia jää tekemättä tai todennäköisesti vain siirtyy hieman myöhemmäksi. Seuraukset eivät yleensä ole kovin mullistavia. Useimmissa tapauksissa kukaan ei edes huomaa mitään, koska suurin osa ihmisistä ajattelee aivan samanlaisia asioita omassa elämässään. Ihmismielellä on taipumus paisutella asioita tarpeettoman suuriin mittasuhteisiin.
Muista siis antaa itsellesi välillä löysää ja pyri tekemään säännöllisesti niitä asioita, jotka saavat sinut rentoutumaan. Kokeile vaikka alla olevaa helppoa meditointi/hengitysharjoitetta:
