Stressin oireet fysioterapian näkökulmasta

Kipu ja stressi eivät ole toisilleen tuntemattomia vaan kulkevat usein rinnakkain. Jos kipu on säännöllistä ja kestää normaalia kudosvaurion paranemista pidempään, voi kyse olla stressin aiheuttamasta pitkittymisestä. Stressi vaikuttaa yhdessä pelkojen ja huolien sekä muiden kuormittavien tunteiden kanssa kivun säätelyyn.

Mitä stressi on?

Stressi on terminä yleisesti käytetty ja aluksi onkin hyvä määrittää mitä se oikeastaan tarkoittaa. Stressiä ja sen aiheuttajia on monenlaisia, joten myös määritelmät poikkeavat jonkin verran toisistaan. Yhden määritelmän mukaan stressi on tilanne, jossa yksilöön kohdistuu niin paljon vaatimuksia ja haasteita, että ihmisen voimavarat ovat tiukoilla tai eivät riitä sopeutumiseen. Toinen määritelmä lisää kuvioon myönteiset kokemukset. Ei siis ole merkitystä ovatko muutokset positiivisia, vaan sopeutuminen itsessään voi luoda stressiä ja vaatii vastapainokseen lepoa ja vapaa-aikaa. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta. Kolmas määritelmä lisää pakkaan ympäristön vaikutuksen ja uhan, jotka voivat vaikuttaa ihmiseen kielteisesti. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lievähköinä versioina meluisa työpaikka tai matkustamisesta johtuva jet-lag. Stressi on myös sosiaalinen ilmiö ja sen on huomattu tarttuvan ihmisestä toiseen kotona ja työpaikoilla mallioppimisen teorian mukaisesti.

Joka tapauksessa stressi on hyvin yksilöllistä ja voidaan todeta, että mikään ärsyke ei itsessään ole stressaava. Reaktion voimakkuus määrittyy yksilön omasta sietokyvystä-, vastustuskyvystä ja näkökulmista sekä asenteesta ärsykettä kohtaan.

Miksi stressi lisää ja pitkittää kipua?

Aivot säätelevät kehon eri osista saapuvia viestejä ja tulkitsee jatkuvasti tätä informaatiota vertaamalla sitä aikaisempiin kokemuksiin ja vallitsevaan tilanteeseen. Yksinkertaisena esimerkkinä toimikoon varpaan potkaiseminen pöydänjalkaan. Varpaan osuessa pöytään, viesti tapahtumasta lähtee aivoille, jonka jälkeen aivot prosessoivat tiedon ja luovat asianmukaisen kipureaktion. On havaittu, että pitkittyneessä stressissä tämä säätelyjärjestelmä on heikentynyt ja kipu voidaan kokea voimakkaampana kuin tavallisesti 1.

Miten arvioida stressiä?

Kaikki kokevat stressiä sekä töissä että yksityiselämässä. Kyky rentoutua on entistä tärkeämpää kiireellisessä ja ärsykerikkaassa nyky-ympäristössä. Stressi on siitä salakavalaa, että ihminen pystyy toimimaan suhteellisen pitkäänkin äärirajoilla ilman, että huomaa itse muutosta itsessään tai käytöksessään. Ensioireilun huomaavat tyypillisesti ensimmäisinä läheiset. Oireiden kirjo on laaja ja niihin kuuluvat muun muassa väsymys, ärtyneisyys, levottomuus, muistihäiriöt, keskittymiskyvyn puute, uniongelmat, masennus ja monta muuta. Kerro siis heti läheisellesi havainnoista. Stressin vakavammat oireet voivat kyteä pitkään ennen kehittymistä selviksi ja haittaaviksi oireiksi. Samalla tavoin toipuminen voi kestää vuosia esimerkiksi burn outin jälkeen. Kerran uupuneen toleranssi sietää stressiä putoaa selvästi verrattuna aikaan ennen sairastumista.

Miten sietää stressiä paremmin?

Ennakoivasti paras tapa sietää stressiä on lisätä itsetuntemusta. Kuten edellä todettiin, mikään ei ole lähtökohtaisesti stressaavaa vaan stressireaktion voimakkuutta säätelee pitkälti oma asennoituminen tilanteeseen. Tärkeää on tunnistaa omia käyttäytymismalleja sekä omia motiiveja tekojen taustalla. Stressi ja paine voi olla suurelta osin omaa mielen tuotosta. Hyviä stressin lievityksen keinoja ovat esimerkiksi liikunta, meditointi, jokin erilaista keskittymistä vaativa tekeminen, kuten maalaaminen tai piirtäminen, hengitysharjoitukset, luonnossa liikkuminen tai ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi. Tärkeä tekijä on, että tekeminen on sellaista, josta itse nautit. Jonkun toisen määräämä harvoin toimii yhtä tehokkaasti. Neuvoja ja vinkkejä toki saat omalta fysioterapeutiltasi. Lue myös stressiin ja lihaskipuihin liittyvä blogikirjoitus täältä.

Stressi ja fysioterapia?

Vallitsevalla stressitasolla voi olla vaikutusta fysioterapian toteutukseen ja etenemisnopeuteen. Jokaisen hoitojakson kannalta fysioterapeutti arvioi stressin vaikutuksen kulloiseenkin tapaukseen ja toimii sen mukaan. Yleisesti ottaen esimerkiksi nilkan nyrjähdyksessä tai polven ristisiteiden kuntoutuksessa stressin vaikutus on pienempi eikä se myöskään ole osallisena vaivan syntyyn. Vastaavasti taas pitkittyneissä selkäkivuissa tai niska-hartiavaivoissa kipujen taustalla on useammin myös pitkittynyttä stressiä 2, mikä tulee huomioida myös osana kuntoutusprosessia. Kokonaiskuormitus huomioidaan osana fysioterapiaa yhdessä asiakkaan kanssa. Tämä tarkoittaa kokonaistilanteen kartoittamista, jossa kuntoutuksen eri osa-alueet, kuten lepo, ravinto ja liikunta saatetaan tasapainoon, jotta olosuhteet vaivojen ja kipujen poistumiselle ovat otolliset.

Varaa aika

Nopea ja helppo nettiajanvaraus – katso vapaat ajat haluamallesi työntekijälle ja toimipisteelle

Siirry ajanvaraukseen

Tietosuoja- ja rekisteriseloste

Verkkokaupassa monipuoliset maksutavat