Olkapään naksuminen, rutina ja lonksunta – mistä olkapään äänet johtuvat?

Olkapään naksuminen, rutina ja lonksunta on yleinen ilmiö, joka harvoin on vaarallista tai haitallista. Tyypillisesti erilaiset äänet tulevat kättä ylös nostaessa ja kiertäessä sekä punnerrus- tai vetoliikkeiden aikana.

Erilaiset äänet olkapäätä liikutellessa eivät lähtökohtaisesti ole merkki siitä, että jokin olisi vialla. Jos ainoa oire on naksuminen, rutina tai lonksunta joka ei häiritse elämääsi, ei ole syytä huoleen. Tilannetta on kuitenkin hyvä seurata ja jos oire voimistuu tai olet siitä huolissasi, suuntaa ammattilaisen vastaanotolle.

Mikäli ääneen liittyy kipu tai jos tulee tunne tai pelko siitä, että olkapää olisi vaarassa mennä sijoiltaan, kannattaa suunnata ammattilaisen vastaanotolle.

Olkapäävaivoihin liittyy monesti lisääntyneet äänet olkapäätä liikutellessa

Vaikka äänet olkapäässä eivät itsessään ole merkki siitä, että olkapäässä olisi jokin vialla, äänet ovat tyypillisiä etenkin jonkin vaivan yhteydessä. Jos olkapää on kipeä tai on muu toiminnanhaitta, äänet usein lisääntyvät. Lisääntyneet äänet olkapäässä ei kuitenkaan tarkoita, että olkapäässä olisi jokin vialla.

Esimerkiksi kiertäjäkalvosimen vavoista, olkanivelen löysyydestä (instabiliteetti), rustovaurioista tai nivelrikosta kärsivät henkilöt kertovat usein lisääntyneestä napsumisesta, rutinasta tai lonksunnasta.

Yllä mainitut olkapäävaivat ovat yleisiä vastaanotollani, ja monesti asiakas kertoo lisääntyneistä äänistä olkapäätä liikutellessa. Empiirisen kokemukseni mukaan vaivaa kuntoutettaessa äänet yleensä vähenevät tai poistuvat, mutta usein vasta kuntoutuksen loppuvaiheessa, jossa muu kipu/toiminnanhaitta on jo kauan sitten selätetty.

Mitä olkapäässä tapahtuu naksumisen, rutinan tai lonksumisen aikana?

Jänne voi muljahtaa luisen kyhmyn puolelta toiselle ja takaisin

Olkapää on luontaisesti ahdas rakenne, jossa useiden lihasten jänteet kulkevat ahtaassa tilassa luiden lähellä ja kiinnittyvät luisiin kyhmyihin. Joskus yksi tai useampi jänteistä voi lonksahtaa suhteessa muuhun olkapään rakenteeseen (esimerkiksi luun pinnan kyhmyyn), että liikkeen kuulee ja tuntee. On normaalia, että aiemmin nätisti liikkunut jänne alkaa ilman suurempaa syytä napsua. Jos ei ole tapahtunut äkillistä loukkaantumista, syynä on todennäköisesti hiljalleen tapahtuneet muutokset olkapään alueen toiminnassa. Yksi lihas on voinut vahvistua, toinen heikentyä ja olkapään asento hienovaraisesti muuttua syystä tai toisesta. Ei syytä huoleen – ihmiskroppa mukautuu jatkuvasti elämän asettamiin tarpeisiin ja haasteisiin. Olkapään biomekaaninen toiminta voi väliaikaisesti tai pitkäaikaisesti muuttua ja naksuminen, rutina ja lonksunta voi olla väliaikainen tai pitkäaikainen merkki tästä.

Nivelessä voi tapahtua kavitaatioilmiö

Nivelkapselissa on synoviaalinestettä, joka toimii eräänlaisena liukasteena nivelpintojen välillä. Synoviaalinesteen kaasu voi päästä vapautumaan nivelen liikkeen aikana, mistä tulee poksahtava ääni. Tyypillisimmin tätä tapahtuu esimerkiksi rystysissä, selkärangassa tai polvissa.

Vaurioitunut rustopinta voi hangata nivelkuopassa

Olkaluun päässä on rustopinta, joka pitää huolen, ettei nivelessä hankaa luu luuta vasten. Rustopinta voi vaurioitua ja yleisimpinä syinä on nivelrikko, nivelreuma ja nivelpsoriaasi. Vaurioitunut rustopinta voi aiheuttaa rohinaa liikkuessaan nivelkuopassa.

Jos ääniin liittyy kipua tai muuta toiminnanhaittaa, suuntaa ammattilaiselle

Mikäli olkapään ääniin liittyy kipua tai muuta toiminnanhaittaa kuten heikkoutta tai jäykkyyttä, suosittelen fysioterapeutin vastaanotolle hakeutumista. Yleisiä olkapäävaivoja ovat:

• Kiertäjäkalvosimen tendinopatia tai repeämä
• Olkapään instabiliteetti (löysyys)
• Nivelrikko
• Jäätynyt olkapää
• Tapaturmaiset vammat

Olkapään ja lapaluun stabiliteetin kehittäminen usein vähentää olkapään ääniä

Pitääkö olkapääsi ääntä, mutta ei vaivaa muuten? Stabiliteettia kehittämällä voidaan saada apua napsumiseen ja lonksuntaan. Stabiliteetilla tarkoitetaan kykyä hallita olka-lapaluukompleksin liikettä tarkoituksenmukaisesti sen eri asennoissa. Olka- ja lapaluun pitäisi liikkua tietyllä tavalla yläraajan liikkeissä. Fysioterapiassa tutkitaan, poikkeaako liike merkittävästi ”normaalista”. Lainausmerkeissä siksi, että yksilöllinen vaihtelu on täysin normaalia. Fysiterapeutin tehtävä on arvioida, onko yksittäinen ”normaalista” poikkeava löydös relevantti asiakkaan oirekuvan kannalta.

Olkapään rakenne sallii sille suuren liikkuvuuden, ja olkanivel onkin kehon liikkuvin nivel. Tämän vuoksi se tarvitsee paljon tukea lihaksilta, kun luisista rakenteista tulee tukea vähemmän.

Olkapäästä puhuttaessa täytyy aina puhua myös lapaluusta, sillä ne mudostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Olkapään tärkeimmät stabiloivat lihakset, kiertäjäkalvosinlihakset, sijaitsevatkin lapaluun pinnalla ja niiden jänteet kinnittyvät olkaluuhun lähelle olkeniveltä. Kiertäjäkalvosinlihakset eivät kuitenkaan ole ainoat olkapäätä stabiloivat lihakset. Kaikkien lihasten, jotka vaikuttavat olkanivelen tai lapaluun liikkeeseen, voidaan ajatella vaikuttavan olkapään stabiliteettiin.

Juuri sinulle parhaat stabiliteettiliikkeet löytyvät vain tutkimalla tilanteesi

Kaikista tehokkaimmat stabiliteettiliikkeet voidaan suunnitella sitten, kun tiedetään tarkemmin, minkä liikesuunnan vakaudessa mahdollinen haaste on ja millä tavalla olkapää oireilee. Tämä arviointi tehdään fysioterapiakäynnillä.

On olemassa lukemattomia nimen omaan stabiliteettia kehittäviä liikkeitä, eikä niiden listaaminen tässä olisi järkevää. Se, mitkä liikkeet sopivat juuri sinulle, riippuu oirekuvasta ja löydöksistä fysioterapiavastaanotolla.

Kaikkien liikesuuntien huomiointi voimaharjoittelussa on hyvä alku stabiliteetin kehittämiseen

Tietämättä mitään tilanteestasi, internetin välityksellä paras neuvoni on tämä: toteuta monipuolista voimaharjoittelua, kaikkia liikesuuntia huomioivaa harjoittelua olkapäälle ja lapaluulle. Paras ympäristö harjoittelemiseen on kuntosali, mutta kotoakin voi tehdä harjoittelua kehonpainolla, vastuskumeilla, käsipainoilla tai kahvakuulilla. Jotta harjoittelu on monipuolista, sinne kannattaa sisällyttää ainakin näitä:

• Vetoliikkeet edestä taakse painottaen lapaluiden puristumista yhteen. Esimerkiksi alatalja leveällä otteella.
• Vetoliike edestä taakse painottaen käsivarren vientiä kyljen ohi kehon taakse. Esimerkiksi kulmasoutu käsipainolla.
• Vetoliike ylhäältä alas, esimerkiksi ylätalja.
• Työntöliike eteen painottaen lapaluiden liikettä kauas toisistaan liikkeen lopussa. Esimerkiksi etunojapunnerrus.
• Työntöliike ylös painottaen hartioiden nousua korviin liikkeen lopussa. Esimerkiksi pystypunnerrus käsipainoilla.
• Kolmipäisen hartialihaksen eristävät liikkeet. Esimerkiksi vipunostot etu- ja sivukautta sekä face pull -tyyppiset liikkeet.
• Olkapään kiertoliikkeet. Esimerkiksi ulko- ja sisäkierto taljassa.
  
  Paljon liikkeitä, tiedän. Kaikkia ei tarvitse tehdä kerralla tai edes samassa ohjelmassa. Kannattaa kuitenkin vähintään kierrättää kutakin näistä treeniohjelmassa.

Meillä on suunnitteilla ilmainen treeniohjelma, joka sisältää parhaat liikkeet olkapään hyvinvoinnin kehittämiseksi. Moni liikkeistä on stabiliteettiliikkeitä, jotka auttavat monella olkapään naksumiseen ja muihin ääniin. Pysy kuulolla!

Fysioterapeutti / personal trainer Johannes Peltonen

Moverest Oy