Lähes jokainen kokee ja on kokenut joskus päänsärkyä. Itse kohtaan työssäni päivittäin asiakkaita, joilla on päänsärky oheisoire tai pääoire syynä hoitoon hakeutumiselle. Päänsärky on siis hyvin yleinen oire, miksi hakeudutaan fysioterapiaan ja hierontaan. Tässä kirjoituksessa kerron yleisimmistä päänsärkytyypeistä, niihin vaikuttavista tekijöistä, miten niitä voisi ennaltaehkäistä ja hoitaa. Toivottavasti tästä on apua sinulle, joka pohdit mitä voisit tehdä päänsärkysi kanssa.
Päänsärkyä on eri tyyppejä
Päänsärkyjä on erityyppisiä ja ilmenevät yksilöllisesti. Toisella päänsärky voi ilmetä taustalla usein ja toistuvasti lievästi häiritsemässä, toisella päänsärkykohtaus voi vaatia pimeän hiljaisen huoneen ja lepoa. Päänsärky voi johtua monista eri syistä. Ohimenevä satunnainen päänsärky voi johtua vähäisestä nesteen/ravinnon saannista, kofeiinista, alkoholista tai huonosti nukutusta yöstä. Toistuvan päänsäryn taustalla voi olla pitkittynyttä stressiä, lihasjännittyneisyyttä, hampaiden yhteenpuremista, päänsärkysairaus tai päänsärky voi olla myös oire sairaudesta. Henkilö voi sairastaa myös useampaa päänsärkytyyppiä yhtäaikaisesti.
Toistuva päänsärky on syytä tutkia lääkärin toimesta, koska syynä voi olla päänsärkysairaus, kuten migreeni, jännityspäänsärky tai sarjoittainen päänsärky. Esimerkiksi migreenissä soveltuva lääkitys on osana migreenin hoitoa.
Niska jumissa tai hartiat kireänä – lihasten rooli jännityspäänsäryssä
Jännityspäänsärky on päänsärkysairauksista yleisin, mutta tarkka syntymekanismi on edelleenkin epäselvä. Vankka uskomus on jännityspäänsäryn johtuvan ylikireistä lihaksista niskahartiaseudulla, mutta yksinomaan nämä eivät jännityspäänsärkyä selitä. Mekaanisten tekijöiden lisäksi jännityspäänsäryn taustalla tänä päivänä tiedetäänkin olevan myös psyykkistä kuormittuneisuutta, kuten pitkäkestoinen stressiä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja keskushermoston ylivirittyneisyyttä.
Jännityspäänsärky ilmenee usein molemminpuolisena, vannemaisena/puristavana päänsärkynä eli hyvin tyypillisesti kuultu puristava panta pään ympärillä. Päänsärkyyn voi liittyä myös muita oireita, kuten yöllistä käsien puutumista, päässä tuntuvia vihlaisevia kipuja, huteruuden tai etovan olon tunnetta.
Jännityspäänsäryssä, etenkin toistuvassa sellaisessa on tärkeää tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä. Moni hyötyy fyysisen kunnon parantamisesta eli soveltuvan liikuntamuodon löytäminen ja kohtuullisen rasittava liikunta on hyödyllistä. Myös henkiseen hyvinvointiin on usein tarpeen kiinnittää huomiota. Voisiko esimerkiksi toistuvaan työpaineeseen jotenkin vaikuttaa tai voisiko vapaa-aikana palautua aiempaa paremmin? Työergonomiaa on usein myös syytä optimoida, mutta sehän ei tarkoita yhdessä optimoidussa asennossa istumista/seisomista koko työpäivän ajan, vaan nimenomaan erilaisia, vaihtelevia työasentoja useita kertoja päivässä ja työn tauottamista.
Onko niskaperäinen päänsärky sama asia kuin jännityspäänsärky?
Ei ole. Jännityspäänsärky ja niskaperäinen päänsärky ovat eri päänsärkytyyppejä, vaikka vastaanotolla tyypillisiä lausahduksia ovatkin ”kun mun niska ja hartiat ovat niin jumissa, että päätä särkee”. Tällöin on syytä tutkia, onko kyse juuri niska- eli kaularankaperäisestä päänsärystä. Kaularankaperäisessä päänsäryssä syy löytyy kaularangan nivelten ja niskahartiaseudun lihasten toiminnanhäiriöistä. Tyypillisesti päänsärky on toispuoleista, alkaen niskaoireilla ja niskan liikkeet voivat lisätä kipua. Kivun sijainti niskassa on usein pienellä alueella ja siinä ei esiinny vaihtelua. Takaraivolta pääkipu voi levitä myös silmän taakse tai pään etuosaan.
Niskaperäiseen päänsärkyyn liittyy liikehäiriöitä kolmen ylimmän nikaman alueella, jolloin tyypillisesti pään kierto on rajoittunut tai kivulias. Niskaperäiseen päänsärkyyn fysioterapia on varsin tehokas keino ja osaava fysioterapeutti osaa tutkia ja tunnistaa/poissulkea niskaperäisen päänsäryn. Niskasta löytyviä liikerajoitteita hoidetaan manuaalisin keinoin ja omaharjoittein, myös niska-hartiaseudun lihastasapainon ja liikehallinnan arviointi ja tarvittaessa niiden kehittäminen on tarpeen.
Tiedätkö, millaista nykyaikainen fysioterapia on?
Fysioterapia 2020-luvulla on paljon muutakin, kuin kuminauhajumppaa ja venyttelyä.
Niskajumia voi toki olla muissa päänsärkytyypeissä
On kuitenkin hyvin tavallista, että myös muihin päänsärkytyyppeihin voi liittyä niskakipua. Tämä on yleistä esimerkiksi jännityspäänsäryssä ja hampaiden narskuttelijoilla, että niskan ja hartiaseudun lihakset ovat usein ”jumissa”. Myös migreenin yhteydessä voi esiintyä niskakipua tai lihaskireyksien tunnetta niskassa tai hartiaseudulla.
Purentavaivat voivat aiheuttaa päänsärkyjä
Myös narskuttelusta tai hampaiden yhteenpuremisesta johtuva päänsärky on yleistä. Purentaperäinen päänsärky kohdistuu yleisimmin ohimoiden, otsan tai korvan seutuun. Päänsärkyyn liittyy usein myös leuan toiminnanhäiriöitä, kuten suun liikkeiden rajoittuneisuutta tai leukanivelääniä, leuan väsymistä tai paineen tunnetta leukanivelissä/ohimoilla.
Purentaperäistä päänsärkyä voidaan myös tehokkaasti hoitaa fysioterapian keinoin ja mikäli koet omalla kohdallasi purentavaivoja ja tästä johtuvaa pääkipua, löydätkin kattavaa tietoa myös aiemmasta purentafysioterapiaa käsittelevästä blogikirjoituksestani. Jos tunnistat näitä oireita, tutustu ihmeessä myös tähän kirjoitukseen.
Migreeni on päänsärkysairaus
Migreeni on yleinen päänsärkyjen syy ja onkin edellä mainituista melko erilainen. Migreeni on päänsärkysairaus ja sitä sairastaa n. 10% väestöstä, jossain vaiheessa elämää. Migreeni alkaa usein nuoruudessa, mutta voi alkaa myös muissa elämänvaiheissa. Myös sen esiintyvyys voi vaihdella elämän aikana. Migreeni on naisilla yleisempää.
Migreenin oirekirjo on laaja ja yksilöllinen. Tyypillisesti migreeni on toispuoleista, kohtalaista tai kovaa ja särkyvaihe kestää yleisimmin 4 tunnista muutamaan vuorokauteen. Ennen migreenisärkyä voi olla ennakoivia oireita, kuten väsymystä, viluisuutta, mielitekoja. Myös migreenikohtauksen jälkeen voi olla myös jälkioireita, kuten mielialanvaihteluita, väsymystä tai ylivirittyneisyyttä.
Migreenillä on usein altistavia tekijöitä, jotka ovat yksilöllisiä, siksi niitä on migreenin hoidossa tärkeä oppia tunnistamaan ja mahdollisuuksien mukaan välttämään/vähentämään näitä arjessa. Näitä voivat olla esimerkiksi alkoholi, tietyt ruoka-aineet, liian vähäinen tai liiallinen uni tai kirkkaat valot. Terveelliset ja säännölliset elintavat tukevat useita sairauksia, myös migreenin hallintaa.
Miten sitten ennaltaehkäistä ja hoitaa päänsärkyä?
Edellä päänsärkytyypeistä yleisimpiä, mutta eri pääkiputyyppejä on useita, useita muitakin ja myös niiden hoitokeinoissa on vaihtelua. Päänsärkyjen hoidossa ei ylivoimaista lääkkeetöntä, eikä lääkkeellistä hoitomuotoa ole. Kuitenkin kuten monessa muussakin kivussa, myös päänsäryn ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tukevat terveelliset ja tasapainoiset elämäntavat.
Miten syöt? Miten nukut? Miten liikut? Nämä asiat ovat se pyhä kolminaisuus, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Päänsärkyjen hoito vaatii myös niiden huomioimista arjessa, eli on tarpeen huomioida asioita mitkä tekijät vaikuttavat päänsärkyjen esiintymiseen ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa näihin. Joskus päänsärkyjen havainnointi voi arjessa olla haastavaa, päänsärkypäiväkirja voi olla hyvä keino esimerkiksi alkuvaiheen kartoittamisessa ja etsiessä niihin vaikuttavia tekijöitä.
Fysioterapian keinoin monia päänsärkytyyppejä voidaan hoitaa. Kun asiakas tulee vastaanotolle päänsäryn vuoksi, päänsäryn syytä tutkitaan. Tämän jälkeen suunnitellaan tavoitteet hoitojaksolle ja soveltuvat harjoitteet, ohjaus, neuvonta sekä manuaalinen terapia toteutetaan yksilöllisesti.
Esimerkiksi niskaperäisessä fysioterapiassa löydöksenä on usein yläniskan liikerajoitusta ja lihasjännityksiä, joita voidaan hoitaa manuaalisen terapian ja kohdennettujen liikeharjoitteiden yhdistelmällä. Jännityspäänsäryssä saattaa olla taas hyötyä enemmän kokonaisvaltaisemmista kehoa kuormittavista harjoitteita, sopivan liikuntamuodon löytämisenä ja kokonaiskuormituksen kartoittamisella ja sen hallinnan lisäämisestä. Migreenin lääkkeettömässä hoidossa fysioterapia tai hieronta voi olla tukemassa sairauden hoitoa.
Milloin fysioterapiaan päänsäryn vuoksi, milloin hierontaan?
Hieronta voi edesauttaa päänsärkyjen lievittämisessä. Joillakin esimerkiksi muutaman käynnin hierontajakso voi hillitä ja vähentää päänsärkyjen määrää ja voi olla paikallaan esimerkiksi stressaavina ajanjaksoina kehon ja mielen rentouttamisessa.
Kuitenkin toistuvassa päänsäryssä olisi tarpeen selvittää perimmäisiä syitä ja keinoja päänsäryn hoitoon. Hieronta voi lievittää oireita lyhytkestoisesti, mutta oireet saattavat palata hyvinkin nopeasti. Syiden ja keinojen selvittämiseksi fysioterapia tukee päänsärkyjen kuntoutusta pitkäkestoisemmin. Toki myös fysioterapia voi pitää sisällään manuaalisen terapian keinoja, kuten hierontaa ja oman kokemuksen mukaan on usein tarpeen terapiajaksoa aloittaessa liikkumisen helpottumisen mahdollistamiseksi.
Mikäli sinulla herää kysymyksiä päänsärkysi suhteen ja epäröit, olisiko esimerkiksi fysioterapia sinulle sopiva hoitomuoto, ole matalalla kynnyksellä yhteyksissä! Etsitään yhdessä keinot, joilla vaikuttaa päänsärkyihisi.
Niina Luhtasaari
Fysioterapeutti (erik. purentalihakset, niska-hartiaseutu), koulutettu hieroja (erik. purentalihashieronta)
Tiedätkö, millaista moderni fysioterapia on?
Fysioterapia 2020-luvulla on paljon muutakin, kuin kuminauhajumppaa ja venyttelyä.
